Kauppakeskusten suosio kasvaa – miksi?
Kauppakeskus on nykyään paljon muutakin kuin ostospaikka, sinne tullaan viettämään aikaa ja viihtymään. Suomeen on rakennettu viime vuosina merkittävä määrä uusia kauppakeskuksia, ja monet kauppakeskukset tekivät viime vuonna ennätystuloksia myynnissä sekä kävijämäärissä.
Isompiin kaupunkeihin sekä keskisuuriin maakuntakeskuksiin on rakennettu viime vuosina lukuisia isoja kauppakeskuksia. Suomen Kauppakeskusyhdistyksen keräämien tietojen mukaan vuoden 2022 päätteeksi Suomessa oli 115 kauppakeskusta, viime vuonna niissä kirjattiin yhteensä 279 miljoonaa asiakaskäyntikertaa ja kauppakeskusten yhteenlaskettu myynti ylsi reiluun 7,1 miljardiin euroon.
Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi nimellisesti 6,7 prosenttia vuonna 2022 verrattuna edelliseen vuoteen. Kauppakeskusten kävijämäärä nousi yli 16 prosenttia koronarajoitusten runtelemaa vuotta 2021 korkeammaksi.
Miksi kauppakeskukset ovat houkuttelevia? Miksi niitä rakennetaan edelleen lisää? Onko verkkokaupan kasvun ohella pysyvänä trendinä se, että ostoksia halutaan tehdä kauppakeskuksissa, eikä keskustojen kivijalkaliikkeistä?
– Kauppakeskuksien suosion taustalla on niiden muuttuminen. Ennen kauppakeskukset olivat nimensä mukaisesti paikkoja, joissa oli saman katon alla useampia liikkeitä. Nyt kauppakeskukset ovat monipuolisia palvelukeskittymiä, joissa on kauppojen lisäksi viihtymiselementtejä elokuvateattereista keilahalleihin. Moniin kauppakeskuksiin on tullut myös julkisia palveluita, kuten kaupunkien asiointipalvelupisteitä ja kirjasto. Espoon Sello -kauppakeskuksen yhteydessä on myös konserttisali ja monissa kauppakeskuksissa järjestetään erilaisia tapahtumia, perkaa kauppakeskuksen suosion syitä pitkään kaupan alaa tutkinut konsultti Tuomas Santasalo.
– Aiemmin kauppakeskusten kivijalka oli muoti. Sekä vaatteita että jalkineita myyvät kaupat olivat kauppakeskusten tärkein vetovoimatekijä. Verkkokaupan kasvu on nimenomaan vaikuttanut vaate- ja kenkäkauppaan, siksi kauppakeskuksissa on ryhdytty panostamaan viihtyvyyteen. Julkiset palvelut ja erilaiset viihdepalvelut tukevat kauppakeskusten liikkeitä, ja päinvastoin, hän jatkaa.
Kauppakeskusten vetovoimasta kertoo myös tilojen käyttöasteet. Kuluvan vuoden aikana on uutisoitu muun muassa Helsingin ja monen muun ison sekä keskisuuren kaupungin keskustan tyhjenevistä liiketiloista. Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli Kauppakeskusyhdistyksen keräämien tietojen mukaan kuluvan vuoden kesäkuun lopussa koko maassa keskimäärin 95,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa käyttöaste nousi hienoisesti ja oli yli 96 prosenttia. Pienten kaupunkiseutujen kauppakeskusten käyttöaste pysyi lähes ennallaan ja oli kesäkuun lopussa hieman alle 93 prosenttia.