Uuden rautatien suunnittelu voi olla vireillä jopa vuosikymmeniä. Helsingin ja Turun välille on suunniteltu uutta ratayhteyttä 1970-luvulta lähtien. Kuva: Janne Mikkilä/VR

Maanomistajan asema on hankala ja synkkä, kun epätietoisuus mahdollisesta pakkolunastuksesta voi kestää jopa vuosikymmeniä

Julkisten suurten investointien rakentaminen kohdistuu usein myös yksityiseen omistukseen. Käytännössä se tarkoittaa yksityisten maiden lunastamista julkisen palvelun tai toiminnan käyttöön.

Yhteiskunnan tehtävänä on saada aikaan merkittäviä suuria yhteiskuntaa palvelevia yksikköjä, laitoksia ja rakennuksia. Niihin eivät useinkaan riitä jo käsissä olevat alueet tai tontit, vaan joudutaan hankkimaan lisää alueita yksityisomistuksesta, joko vapaaehtoisesti kauppa neuvottelemalla tai viime kädessä lunastamalla.

Viime vuosina otsikoissa erityisesti on ollut Helsingin ja Turun välisen uuden rautatien mahdollinen rakentaminen ja oikaisu. Erityisesti näiden kaupunkien välisen rautatien uusi osa, Espoosta Saloon on puhuttanut ihmisiä, koska tuo osuus toteutuessaan rakennetaan kokonaan niin sanotusti uudelle alueelle.

Rautatien rakentaminen poikkeaa nykyisestä linjauksesta suurin piirtein kehä kolmosen ja Turun moottoritien risteysalueella, Espoon keskuksen ja Kauklahden tuntumassa ja lähtee seuraamaan Turun moottoritietä kohden Turkua.

Kirkkonummen Veikkolan kohdalla linjaus muuttuu niin, että uuden junaradan linjaus alkaa seurata Vanhaa Turuntietä Huhmarin kohdalle, josta se erkanee kohden Nummelaa, ja siitä aseman jälkeen Lempolaan Lohjalle ja sieltä Saloon, lähes kokonaan metsätaipaletta halkoen.

Suunnittelun kannalta hankalimmat kohdat ovat alkumatkassa Espoosta Nummelaan ja Lohjan Lempolaan, koska alueet ovat jo pitkälle rakennettuja ja uuden radan suunnittelu näille alueille on hankalampaa kuin Lempolasta Saloon päin, joka on lähes kokonaan metsätaipaletta.

Turun ratahanke on ollut suunnitelmissa vuosikymmeniä. Nimitys on vuosien saatossa vaihtunut useamman kerran. Nyt viime vuodet sitä on kutsuttu Turun tunnin junaksi, ja hankeyhtiökin, joka hoitaa loppusuoralle edenneen suunnittelun loppuun, on nimeltään Turun Tunnin Juna Oy.

Jos uusi ratahanke toteutuu, tulee valtio tarvitsemaan maita hankkeen toteutukseen yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä. Hankinta lähtee aluksi liikkeelle vapaaehtoisella neuvottelulla ja kaupalla, joilla pyritään pääsemään hyvään lopputulokseen.

Vasta toissijaisena vaihtoehtona on lunastusmenettely. Tosin kaikista alueista ja tarvittavista maa-alueista ei neuvotella erikseen, vaan useimmat maanomistusasiat tulevat järjestykseen niin sanotussa toimitusmenettelyssä.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 4/2023!