EU:n energiatehokkuusdirektiivi voi ajaa taloyhtiöt pakkoremontteihin

Uhkaako EU-parlamentin maaliskuun puolivälissä hyväksymä lakiehdotus rakennusten energiatehokkuudesta ajaa taloyhtiöitä pakkoremontteihin? Asia on avoinna, koska lopullinen laki syntyy EU-parlamentin ja EU:n ministerineuvoston neuvotteluissa.

EU:ssa parhaillaan uusittava energiatehokkuusdirektiivi uhkaa pakottaa yli kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin kiristyvien energiatehokkuusvelvoitteiden täyttämiseksi.

Mistä on kyse? Kyse on EU-parlamentin maaliskuun puolivälissä hyväksymästä rakennusten energiatehokkuutta koskevasta lakiehdotuksesta. EU-parlamentin äänestyksen jälkeen asian käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Jos direktiivi toteutuu parlamentin päättämässä muodossa, noin 1,5 miljoonaa asuntoa, joista lähes 570 000 omakotitaloja, on korjattava täyttämään uudet energiatehokkuusvaatimukset 31.12.2032 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi rakennuksen lämmöneristävyyden parantamista julkisivuremontin avulla tai lämmitysjärjestelmän vaihtamista, vaikka näille korjauksille ei muuten olisi vielä tarvetta.

Direktiivin kautta asuinrakennuksista halutaan mahdollisimman vähäpäästöisiä ja energiaa vähän kuluttavia. Taloyhtiön energialuokka käy ilmi energiatodistuksesta. Tällä hetkellä energialuokka määritellään laskennallisen E-luvun avulla, jolla tarkoitetaan rakennuksen laskennallista ostoenergiankulutusta, joka on painotettu eri energiamuotojen kertoimilla.

EU-parlamentille ehdotetun ehdotuksen mukaan nykyisin olemassa olevien asuinrakennusten olisi viimeistään vuoden 2030 alussa oltava energiatehokkuudeltaan vähintään E-luokkaa, ja vuonna 2033 vähintään D-luokkaa. Euroopan parlamentin vastuuvaliokunnan ITRE:n ehdotuksen mukainen korjausvaatimus koskisi niitä omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja, jotka kuuluisivat tulevan direktiivin mukaisiin energialuokkiin G, F ja E.

Korjausten kustannukset olisivat Kiinteistöliiton arvion mukaan koko rakennuskannan osalta noin 21 miljardia euroa, eli vuosittain noin 2,1 miljardia euroa vuoden 2032 loppuun saakka.

– Jos energiatehokkuusdirektiivi toteutuu esitetyssä muodossa, se aiheuttaa suomalaisille kotitalouksille suuria haasteita. Kasvavalla määrällä kotitalouksia ja taloyhtiöitä on jo nykyisinkin vaikeuksia saada rahoitusta korjauksiin. Energiatehokkuuden parantaminen erillään muusta asuinrakennuksen korjaustarpeesta on kallis ja kustannustehotonta tapa tavoitella päästöjen vähentämistä. Korjauspakko koskisi myös sellaisia asuinrakennuksia, joilla ei ole tulevaisuudessa käyttöä. Se on rahan ja materiaalisten resurssien tuhlaamista, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Väärät keinot

Kiinteistöliitto Uusimaan LVI-asiantuntija Janne Laksola pitää EU-parlamentin tavoitetta energiatehokkuuden parantamisesta hyvänä, mutta hänen mielestään valitut keinot eivät ole järkeviä. Laksola on seurannut tarkasti energiatehokkuusdirektiivistä käytävää keskustelua sekä tutustunut direktiivin sisältöön.

– Ensimmäinen ongelma on uudistukselle annettu aikataulu on liian tiukka. Kiinteistömassa, joka Suomessa pitäisi korjata tämän direktiivin mukaan, on niin iso, että pidän epärealistisena sitä, että 10 vuodessa kaikki nämä talot saataisiin korjattua. Näen myös ongelmana sen, että Suomessa ja muualla loppuvat osaavat suunnittelijat sekä remontin tekijät.

– Toinen ongelma on energiatehokkuuden parantamiseen valitut keinot. On syytä huomioida, että Suomessa on jo nyt energiatehokkaita taloyhtiöitä. Taloyhtiöt ovat tehneet energiatehokkuutta parantavia remontteja silloin, kun se on ollut taloudellisesti järkevää. Kesken rakennuksen elinkaaren ei kannata lähteä korjaamaan, se ei ole taloudellisesti eikä ekologisesti kannattavaa, painottaa Laksola.

Hänen mukaansa esimerkiksi ikkunoiden uusiminen kesken niiden elinkaaren ei ole taloudellisesti mielekästä.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 3/2023!

KE5

Kiinteistöliitto Uusimaan lvi-asiantuntija Janne Laksola huomauttaa, ettei ikkunoiden uusiminen kesken niiden elinkaaren ole taloudellisesti järkevää taloyhtiöille.