– Rakennusalalla ollaan finanssipolitiikan ja rahamarkkinoiden armoilla
Rakennusala on erityisen suhdanneherkkä toimiala. Miksi?
Rakennusalalla pelätään, että edessä on ensi talvena raju taantuma. Rakennusalan ammattilaiset pelkäävät tilanteen ajautuvan jopa yhtä huonoksi kuin mitä se oli 1990-luvun alkupuolen lamavuosina.
Tällä hetkellä rakennusala kärsii korko- ja kustannustason voimakkaasta noususta. Tämä näkyy muun muassa uusien asuntojen rakentamisvauhdissa. Viime vuonna aloitettiin noin 40 000 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna määrä oli noin 20 000. Voimakkaasti nousseet korot ovat puolittaneet tuotannon, ja suuria toimijoita hakeutuu nyt konkurssiin
Nopeat kausivaihtelut, epäonnistuneet suuret urakat tai lauenneet takuuriskit voivat uhata rakennusalan yrityksen toimintaa. Muutokset voivat aiheuttaa tilanteen, jossa kassavirta ei riitä kattamaan kertynyttä velkataakkaa.
Historiallisesti Suomessa rakentamisen suhdannevaihtelut ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaat, tasaista kasvu on ollut viimeisen 60 vuoden aikana harvoin.
– Rakentaminen on metsäteollisuuden ohella Suomen suhdanneherkin toimiala. Tein hiljattain vertailun Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä. Vertailutulos kertoo, että Suomessa rakentaminen on toteutunut ääripäiden, matalasuhdanteen ja korkeasuhdanteen kautta. Muissa Pohjoismaissa rakentamista tapahtuu myös normaalissa suhdannetilanteessa, mutta Suomessa rakentaminen normaalisuhdanteessa vähäistä, sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo.
– Perussyy suhdanneherkkyyteen on rakennushankkeiden pituus yhdistettynä siihen, että rakentaminen tapahtuu täysin velkarahalla. Rakennusalalla ollaan finanssipolitiikan ja rahamarkkinoiden armoilla, hän jatkaa.
Vihmo korostaa, että esimerkiksi asuntorakentamisessa rakennusyhtiöiden pitää ennustaa markkinatilanne useiden vuosien päähän.
– Varsinkin jos asuinrakentaminen vaatii kaavamuutoksen, suunnittelun aloittamisesta asuintalonvalmistumiseen menee aikaa useampi vuosi. Sinä aikana markkinatilanne voi muuttua, samoin rahoitusmarkkinoiden tilanne.
Liian vähän
Varsinkin Helsinkiin ja muutamaan muuhun isompaan kaupunkiin on viime vuosina valmistunut runsaasti uusia asuntoja. Onko asuntoja rakennettu liikaa?
– Pikemminkin asuntoja on viimeisen 20 vuoden aikana rakennettu kasvukeskuksiin liian vähän kuin liian paljon. Kasvukeskuksissa on edelleen tarvetta uusille asunnoille. Taloustilanteen vaikeutuminen ei tätä tarvetta muuta mihinkään, sanoo Suomen Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
– Lisäksi on syytä muistaa asuntojen määrää arvioidessa, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella kaupungit ovat keskisuuria ja pieniä. Esimerkiksi yliopistokaupunki Jyväskylä on kooltaan sen verran pieni, että ero asuntojen ylitarjonnan ja asuntopulan välillä on hiuksenhieno, hän jatkaa.
Appelqvistin mukaan rakennusala on monimutkainen kokonaisuus, joka on erityisen herkkä korkomuutoksille.
– Tämän hetken rakennusalan ongelmat johtuvat kahdesta samanaikaisesta shokista. Korkotaso on noussut reilussa vuodessa nollatasosta reiluun neljään prosenttin. Tämä halvaannuttaa asuntokauppaa. Toinen ongelma on rakennusmateriaalien, esimerkiksi teräksen ja puun merkittävä kallistuminen. Tämä tekee rakentamisesta entistäkin kalliimpaa.
Juuri nyt varsinkin isoissa kasvukeskuksien asuntokaupassa on markkinahäiriötilanne.
– Parina viime vuotena on valmistunut runsaasti uusia asuntoja, ja tänä vuonna vielä valmistuu merkittävä määrä asuntoja. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kauppa ei käy ja myynnissä olevien asuntojen määrä kasvaa.