Miten käy, kun loisteputket vaihdetaan ledeiksi?
Huonon valaistuksen vaikutus kansantaloudelle ovat jopa useita miljardeja euroja vuodessa.
Vaikka vietämme jopa kaksi kolmasosaa elämästämme sisätiloissa, valaistuksen suunnittelussa ei yleensä ajatella terveyttä.
Kuitenkin valaistuksella on suuri merkitys terveyteen, eniten se vaikuttaa psyykkiseen terveyteen.
Valo säätelee uni-valverytmiämme ja vaikuttaa unen laatuun. Lisäksi se vaikuttaa mielialaan.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen on tutkinut valon vaikutusta ihmiseen 1980-luvulta lähtien, ja sanoo, että valaistus on kiinteistöissä laajalti puutteellista.
– Monin paikoin valaistus ei täytä edes visuaalisen näkemisen standardeja; terveysvaikutuksia ei ole huomioitu oikeastaan lainkaan. Huonon valaistuksen vaikutus kansantaloudelle voidaan laskea miljardeissa euroissa vuodessa, Partonen huomauttaa.
Kaamosmasennuksen hoito maksaa vuosittain jopa 800 miljoonaa euroa; unettomuuden hintalappu on vielä suurempi, jopa 4,2 miljardia euroa. Oikeanlainen valaistus ratkaisisi monia ongelmia, mutta aiheeseen suhtaudutaan piittaamattomasti.
– Valaistuksen vaikutus terveyteen on selkeä. Huono valaistus aiheuttaa epäedullisia vaikutuksia kuten väsymystä ja univaikeuksia. Jos ihminen nukkuu huonosti, seurauksena voi olla muun muassa verenpaineen kohoamista, keskittymiskyvyn sekä tarkkaavaisuuden heikentymistä sekä ärtyisyyttä, Partonen erittelee.
Jos vuorokausirytmissä eli sisäisen kellon toiminnassa on häiriöitä, rasittaa se ihmisen sydäntä ja verisuonia ja altistaa pitkään jatkuneena sepelvaltimotaudille ja aivoverenkierron häiriöille.
Se aiheuttaa sisäisiä tulehdusreaktioita, lihomista ja heikentää sokerinsietokykyä, mikä voi johtaa tyypin 2 diabetekseen. Se voi aiheuttaa myös keuhkoastmaa, masennusoireita ja unettomuutta.
Partosen mukaan kodeissa, työpaikoilla sekä muissa kiinteistöissä valaistuksen pitää olla sellainen, jossa valaistusteho on riittävä.
– Suuri merkitys on sillä, mihin aikaan ihminen saa valoa. Keskeinen käsite tässä on sisäinen kello, se synnyttää ja ylläpitää vuorokausirytmiä. Sen toiminnan kannalta tärkeintä on saada reippaasti valoa aamuisin, vähintään neljä tuntia. Jos valoa puolestaan tulee iltapainotteisesti, on sillä vuorokausirytmiä viivästyttävä vaikutus, mikä on ihmisen terveydelle monella tapaa haitallista.
– Tämän vuoksi valaistustehon pitää muuttua päivän mukaan niin, että aamulla on kirkasta valoa ja iltaa kohden valaistuksen pitäisi himmentyä illalla ja yöllä pitäisi olla kokonaan pimeää. Jos valaistus on teholtaan tasaista koko päivän, se vaikuttaa haitallisesti ihmiskehon ”sisäiseen kelloon”.
Partosen mukaan virkistävimmän vaikutuksen valaistuksessa antaa kylmänsävyinen, silmään valkoiselta vaikuttava, sinistä aallonpituutta sisältävä valo.
– Visuaalisen valaistuksen standardit antavat tietyt viitearvot sille, minkä verran valoa tulee olla, jotta ihminen näkee iän mukaisesti ja voi työskennellä turvallisesti ja virheettömästi. Vuorokausirytmiä tukeva valaistus huomioi myös valon ei-visuaaliset vaikutukset eli terveysvaikutukset liittyen muun muassa vireystasoon, suorituskykyyn ja terveydentilaan. Tärkeää on myös, että valaistus on valkoista, jolloin se on silmälle miellyttävää.
– 2000-luvun alussa löydettiin silmän verkkokalvolta valolle sisäsyntyisesti herkät gangliosolut, jotka vievät viestit suoraan sisäiselle kellolle. Niiden löytämisen myötä valon terveysvaikutukset nousivat keskustelun keskiöön. Tutkimuksissa on voitu laskea lukseissa, kuinka voimakas valaistus tarvitaan tahdittamaan ihmisen vuorokausirytmiä, ja tämän päivän valaistusstandardit eivät näitä tarpeita täytä, Partonen huomauttaa.
Hänen mukaansa aamupäivällä silmälle tulevan valon määrän pitäisi olla vähintään 400 luksia 4000 kelvinin värilämpötilassa.
Iltapäivästä valoa pitäisi saada vähintään visuaalisen näkemisen standardien verran. Illalla luksien tarve on alle 10 eli valaistusta tulee selvästi himmentää, jotta vuorokausirytmi toimii säännöllisenä ja edistää terveyttä.