Lumetus, hissit ja valaistus suurimmat sähkön kuluttajat hiihtokeskuksissa
Tilanne on hankala, mutta hallinnassa. Näin kuvailee alkavan talven näkymiä sähkön- ja lämmitysenergian näkökulmasta hiihtokeskusyrittäjä Sami Uotila.
Hiihtokeskuksissa valmistaudutaan pian alkavaan laskettelukauteen jännittyneissä tunnelmissa. Sähkön ja lämmitysenergian hintojen kallistuminen kirpaisee alan yrityksiä, koska hiihtokeskuksissa kuuluu paljon sähköä lumetukseen, hisseihin ja valaistukseen. Isoissa hiihtokeskuksissa talven aikana kuluu sähköä useita miljoonia kilowattitunteja.
– Hiihtokeskuksissa sähkönkulutus on kuitenkin kovimmillaan öisin lumetusvaiheen aikana sekä viikonloppuisin, jolloin sähkö on edullisempaa kuin arkipäivänä. Kalliiden tuntien aikana hiihtokeskusten sähkönkäyttö on vähäisempää, Uudellamaalla Vihti Ski -hiihtokeskuksen yrittäjänä toimiva Uotila kertoo.
Hän myös painottaa hiihtokeskuksen energiankulutuksen olevan kuitenkin maltillista esimerkiksi jäähalliin verrattuna.
– Jäähalli kuluttaa kuukaudessa lähes sen, mitä hiihtokeskus vuodessa. Urheilupaikoista eniten sähköä kuluttavat ne, missä tehdään jäätä tai lämmitetään vettä.
Vihdin hiihtokeskuksen perusti 1980 -luvun puolivälissä Sami Uotilan isä Juhani Uotila. Sami Uotila ryhtyi vetämään hiihtokeskusta menestyksekkään alppihiihtouran jälkeen. Uotila oli ensimmäinen suomalainen miesalpinisti, joka pääsi maailmancupin osakilpailussa palkintokorokkeelle.
Hiihtokeskuksissa rinteiden lumetus alkaa lumitykkien avulla lämpötilan painuessa pakkasasteiden puolelle. Pääkaupunkiseudun kupeessa sijaitsevassa Vihti Ski:ssä lumitykit on saatu useana vuonna käynnistettyä marraskuun aikana.
– Jotta nykyaikainen lumitykki pystyy kunnolla tuottamaan lunta, tarvitaan vähintään kaksi-kolme astetta pakkasta. Usein parhaimmat lumetusolosuhteet ovat öisin, jolloin on päiviä viileämpää. Siksi hiihtokeskuksen kovin sähkönkulutus kohdistuu öiden tunneille, jolloin sähkön hinta voi olla murto-osa päivähinnasta, kertoo Uotila.
Lumitykki vaatii toimiakseen paitsi vettä, myös paineilmaa. Kun veden ja paineilman seosta ”tykitetään” ilmaan, vesi kristallisoituu ja sataa lumena maahan.
Yhdestä kuutiosta vettä saadaan yli kolme kuutiota lunta, joka on neljä kertaa tiiviimpää ja 60 kertaa kovempaa kuin luonnonlumi. Veden ja paineilman suhdetta muutetaan lämpötilan mukaan.
– Lumitykeissä on tapahtunut valtavaa kehitystä viime vuosina. Meidän käytössämme on nykyaikaisia Supersnow -tykkejä, jotka kuluttavat sähköä 17,5 kilowattituntia. Vielä muutama vuosi sitten yhden lumitykin sähkönkulutus oli 25 kilowattitunnin luokkaa, Sami Uotila selvittää.
– Ja samanaikaisesti lumitykin lumetusteho on parantunut. Tykin heittovoimakkuutta, kompressorin toimintaa ja siipipyörän toimintaa on kyetty parantamaan niin, että pienemmällä sähkönkulutuksella saadaan tuotettua enemmän lunta, hän lisää.
Vihti Ski:ssä loppusyksyn ja alkutalven lumetustarvetta vähentää lumen säilöminen. Hiihtokeskuksen rinteiltä kerättiin keväällä edellisen laskukauden päätyttyä noin 3 000 kuutiota lunta, joka tampattiin matoksi ja peiteltiin uretaanipatjalla.
– Säilötystä lumesta sulaa vain vähän, kymmenkunta prosenttia. Meillä on niin paljon lunta säilöttynä, että se vähentää sähköä käyttävien lumitykkien tarvetta, sanoo Sami Uotila.
– Toki lumitykkien käyttötarpeeseen vaikuttaa sää. Jos pakkasta on kymmenen astetta, tykeillä pystyy tekemään lunta kymmenen kertaa enemmän kuin kolmessa pakkasasteessa, hän jatkaa.
Lue lisää Kiinteistö&energia -lehden numerosta 6/22!
