Taloyhtiöiden energiaremontteja voitaisiin toteuttaa kaupunginosittain, remontteihin voisi myös hakea taloudellista tukea EU:lta
Jos energiatehokkuusremontteja tehtäisiin kortteleittain, tai peräti kaupunginosittain, säästyisi rahaa. Lisäksi remontteihin voisi saada tukea EU:lta.
Kauhukuvat olivat selkeät: EU määrää suomalaiset taloyhtiöt tekemään ”pakkoremontteja” energiatehokkuuden parantamiseksi. Jäsenvaltioiden yhteistyöllä viime vuonna hyväksytystä energiatehokkuusdirektiivistä kuitenkin poistettiin kiinteistöjen energiakorjaustavoitteet. Lähtökohtana on, että kun rakennusta ryhdytään korjaamaan tai sen käyttötarkoitusta muutetaan, silloin täytyy parantaa energiatehokkuutta.
Mutta vaikka niin sanotut pakkoremontit jäivät direktiivistä pois, tavoitteet ovat yhä vaativia, kunnianhimoisia. Suomen ja jokaisen jäsenmaan tulee itsenäisesti kyetä pudottamaan asuinrakennuskantansa primäärienergiankäytöstä 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Tästä seuraavan viiden vuoden aikana määrän pitäisi kasvaa 22 prosenttiin vuoden 2020 tasoon nähden. Lisäksi puolet tästä tulisi tapahtua heikomman energiatehokkuusluokan kiinteistöissä.
Liikekiinteistöille luvut ovat vielä kovemmat: 16 prosenttia ja 26 prosenttia. Kerros- ja rivitalot edustavat yli 60 prosenttia Suomen asuinkiinteistöjen kannasta, mikä tarkoittaa suunnilleen saman kokoluokan yhteisvastuuta energiaparannuksista taloyhtiöille.
Esimerkiksi Saksassa ja Italiassa taloissa on yksin- tai kaksinkertaiset ikkunat ja usein kaasulämmitys.
Näissä maissa direktiivin vaatimusten täyttäminen on helppoa, koska hieman yksinkertaistettuna parin ilmalämpöpumpun asentaminen per talo riittää. Asia on sillä ratkaistu. Suomessa puolestaan on jo tehty runsaasti energiatehokkuustoimenpiteitä. Euroopassa keskimäärin noin 40 prosenttia kasvihuonepäästöistä tulee rakennuksista, Suomessa noin 30 prosenttia. Tämä kertoo siitä, kuinka
Suomessa on jo tehostettu energiankäyttöä. Mutta direktiivi on armoton, vaikka Suomessa on tehty oikeita toimenpiteitä, pitää tehdä lisää. Direktiivi ei ota huomioon, mitä on jo tehty. Suomalaisia taloyhtiöitä odottaakin energiaremonttien tarve.
Voimia yhteen
Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on ainutlaatuinen maailmassa. Asunto-osakeyhtiömalli syntyi 1800-luvun puolivälissä, jolloin Suomi teollistui ja kaupungistui samanaikaisesti. Teollistumisen myötä osakeyhtiöt vakiinnuttivat asemaansa yritysmuotona, mikä loi pohjaa myös asuntojen rakennuttamiselle osakeyhtiömallilla.
Kasvavan työväestön siirtyessä kaupunkeihin tarvittiin runsaasti uusia asuntoja. Ensimmäiset osakeyhtiömuotoiset talot olivat vuokrakasarmeja 1800-luvun puolivälissä. 1880-luvulla alkoi syntyä kerrostaloja, joissa asukkaat tulivat omistajiksi.
Asunto-osakeyhtiömallissa yhtiö omistaa asunnot ja rakennuksen ja ”asunnonomistaja” omistaa yhtiön osakkeita, joilla hän saa hallintaoikeuden tiettyyn asuntoon. Euroopassa yleisin on niin sanottu condominium-malli, jossa omistaja omistaa asuntonsa kiinteistömuodossa, kuten vaikkapa omakotitalon omistajat. Asukas omistaa asunnon, ja yhteisesti omistetaan kaikki rakenteet ja yhteiset tilat sekä järjestelmät. Näiden hallinnointia varten perustetaan omistajien yhdistys, joka vastiketta keräämällä hoitaa yhteisiä asioita.
Osittain ilmeisesti tästä suomalaisesta asunto- osakeyhtiömallista johtuen taloyhtiöt ovat perinteisesti toteuttaneet remontit itsenäisesti. Euroopassa sen sijaan remontteja usein toteutetaan laajempina kokonaisuuksina. Edessä olevat energiaremontit voisivat olla hyvä sytyke Suomessakin koota voimia laajemmin yhteen.
– Usein energiatehokkuushankkeet lähtevät hitaasti liikkeelle, sillä yksittäisten talojen ja asunto-osakeyhtiöiden energiaremontit aiheuttavat kokoonsa nähden ison työn ja vaivan sekä kilpailuttajalle että työn tarjoajalle, ja tulevat suhteellisesti sen vuoksi kalliiksi, sanoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (EPP/kok).
– Energiatehokkuusremontteja varten tulee hanke suunnitella hyvin, kilpailuttaa ja toteuttaa, mikä voi yksittäisille omakotitaloasujille tai taloyhtiöille olla haastavaa. Sen takia joissakin jäsenmaissa on jo kerätty toimijoita yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaan laajempia energiatehokkuusremontteja naapurustoittain tai peräti kaupunginosittain, hän jatkaa.
Pietikäinen ehdottaa, että myös Suomessa voitaisiin valtion, kaupunkien, Kiinteistöliiton, Omakotiliiton sekä asuntorahastojen ja rakennusyhtiöiden välisellä yhteistyöllä ryhtyä toteuttamaan energiaremontteja isompina hankkeina.
– Remonttimalleja olisi kuitenkin eri tilanteisiin sopivia. Erilaisia malleja pitäisi olla tarjolla tietysti taloyhtiöille sekä yksittäisille omakotitaloasujille, Pietikäinen painottaa.