Miksi Suomessa asutaan ahtaasti?
Suomessa on vuosikymmenten ajan asuttu ahtaammin kuin muissa läntisen Euroopan maissa. Kuitenkin ihmisten asumistoiveissa korostuu väljyys ja luonnonläheisyys. Miksi tyydymme asumaan ahtaasti?
Me asumme ahtaasti. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara vetämän tutkimusryhmän mukaan Suomessa rakennetaan enemmän pieniä kerrostaloasuntoja kuin monissa muissa Euroopan maissa. Noin 40 prosenttia rakennettavista huoneistoista on alle 37 neliömetrin kokoisia.
Esimerkiksi Tanskassa vain 7,5 prosenttia kaikista kerros-taloasunnoista on alle 50 neliömetrin kokoisia. Britanniassa uudisrakennuksissa pienten asuntojen määrä on pysynyt pitkään 9-14 prosentissa.
– Elintaso on Suomessa Länsi-Euroopan keskitasoa, mutta asumisväljyys on Itä-Euroopan tasoa. Asuntojen keskipinta-ala on kohonnut varsin hitaasti. Tilastokeskuksen mukaan asuntojen keskikoko on nykyisin noin 79 neliömetriä, kun se vuonna 1990 oli 74 neliömetriä. Viimeisen viiden vuoden aikana asumisväljyys on jopa laskenut. Ahtaimmin asuvat lapsiperheet, näin kirjoitti syksyllä 2021 Keskisuomalainen -lehdessä Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.
Professori Mari Vaattovaara sanoo vallalla olevan usko tiiviin kaupunkirakentamisen hyötyihin, tiiviissä rakenteessa hyödynnetään mahdollisimman tarkasti yksittäisen tontin rakennusoikeus.
– Nyt kuvitellaan tiivistämisen olevan avain onneen. Kaupunkisuunnittelussa ei seurata kansainvälisiä trendejä, eikä ymmärretä esimerkiksi monipaikkaisuutta. Ihmiset käyvät eri tavalla töissä ja harrastavat eri tavalla kuin 1960- ja 1970 -luvuilla, jolloin rakennettiin paljon lähiöitä. Työn ja vapaa-ajan muuttuminen on myös muuttanut ihmisten asumistoiveita. Asuntorakentaminen ei kuitenkaan ota toiveita riittävästi huomioon.
Vaattovaaran mukaan kaikki eivät halua samaa asumiseltaan. On tärkeä huomata, että ihmisten asumistoiveet ovat erilaisia ja toiveet muuttuvat elämäntilanteiden mukaan. Siksi tarvitaan monipuolista asuntokantaa. Pienten asuntojen rakentamista perustellaan usein myös hintasyillä, mutta Vaattovaaran mukaan asumisen korkeaa hintaa ei ratkaista rakentamalla miniyksiöitä, vaan kaavoitusta ja tontteja lisäämällä.
– Esimerkiksi Helsingissä on jo nyt kansainvälisesti verrattuna erittäin paljon pieniä asuntoja. Vaikka meillä on Helsingissä ja muissa kaupungeissa tilaa, rakennetaan paljon paksurun-koisia kerrostaloja täyteen yksiöitä. Tuloksena on hotellihuonetyyppisiä pimeitä asuntoja, joissa ikkunoita on vain yhdellä sivulla. Näistä pienistä asunnoista puuttuvat muunneltavuus ja valoisuus.
– Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että olemme siirtyneet asumisessa hellahuoneista hotellihuoneisiin.