– Jonkinlainen takausjärjestelmä voisi olla yksi ratkaisu, sanoo europarlamentaarikko Eero Heinäluoma
Euroopan unionin takausjärjestelmä voisi olla tarvittava apu taloyhtiöille, jotta ne saisivat pankeilta lainaa remontteihin.
Asuminen ja kohtuuhintaisten asuntojen tarve on nyt ensimmäistä kertaa lyönyt läpi EU-agendalle. Näin sanoo europarlamentaarikko ja EU-parlamentin talous- ja raha-asiain valiokunnan jäsen Eero Heinäluoma (S&D, sdp). Euroopan parlamentin toiseksi suurin ryhmä S&D on vaatinut Euroopan unionia kiinnittämään huomiota asumiskustannusten hurjaan kasvuun. Ryhmä esitti komissioon asumisesta vastaavaa komissaaria, uuden salkun sai tanskalainen energiakomissaari Dan Jørgensen.
Asumiskustannukset Suomessa ovat nousseet voimakkaasti viime vuosina useiden tekijöiden vuoksi, kuten korkeiden korkojen, energiakustannusten nousun ja korjaustöiden kallistumisen seurauksena. Kehityksessä on alueellisia eroja ja taloyhtiöiden taloustilanteissa sekä kulurakenteissa on myös isoja eroja.
Samanlaista kehitystä on ollut monessa muussakin EU:n jäsenmaassa. Yksi tapa mitata, ovatko asumiskustannukset liian korkeat, on verrata asumisen hintaa asukkaan tuloihin. Jos asumiskustannukset ovat yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, on kotitalouksilla usein ongelmia asumisen kanssa. Euroopan parlamentin keräämien tietojen mukaan vuonna 2023 EU:ssa 10,6 prosentilla kaupunkien kotitalouksista ja seitsemällä prosentilla maaseutualueiden kotitalouksista asumiskustannukset ylittivät 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista.
Suomen Vuokranantajat ry:n ekonomistin Eemeli Karlssonin blogiinsa keräämien tietojen mukaan Suomen kaupungeissa keskimäärin 7,5 prosentilla asumismenot nousevat yli 40 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Tämä tarkoittaa, että 15 EU-maassa sekä Norjassa ja Sveitsissä asumismenot ovat Suomea suhteellisesti korkeammat. Maihin lukeutuvat Norjan ja Sveitsin lisäksi muun muassa Tanska, Saksa, Hollanti ja Ruotsi. Lisäksi Suomessa vain 3,6 prosentilla väestöstä on maaseudulla kohtuuttomat asumiskustannukset. Kuudessa maassa on maaseudulla suhteessa vähemmän ihmisiä, joilla on kohtuuttomaksi luokitellut asumiskustannukset.
Eero Heinäluoman mukaan EU:n komissiolta odotetaan pian kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaa, jossa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla jäsenmaat voivat lisätä kohtuuhintaisen ja kestävän asuntokannan tuotantoa.
– EU:n toimivalta asumiskysymyksissä on rajallinen, joten varsinaista uutta lainsäädäntöä ei näillä näkymin ole tulossa. Tulevaan suunnitelmaan sisältynee ainakin valtiontukisääntöjen tarkistus sekä toimenpide-ehdotuksia lyhytaikaisen asuntovuokrauksen liittyvien ongelmien ratkaisuun.
Heinäluoma kuitenkin korostaa, että EU-budjetin rahoituksen painopisteiden valinnalla on merkitystä, vaikka EU:n toimivalta asumiskysymyksissä on rajallinen.
– Komissio on ehdottanut rahoituskaudelle 2028-2034 kahden tuhannen miljardin euron budjettia, josta parhaillaan neuvotellaan. Komissio ei ole ehdottanut uutta erillistä ohjelmaa tai rahastoa asumiseen tai energiaremontteihin. Kohtuuhintaisen asumisen ja energiatehokkuuden tukeminen kuuluisivat komission ehdotuksen mukaan ainakin niin sanotun kansallisen kirjekuoren rahoituksen ehdotettuihin tavoitteisiin.
Heinäluoman mukaan komissio on niputtanut uuteen kansallisen ja aluetason kumppanuusrahastoon maatalouspolitiikan, alue- ja koheesiorahastot ja sisäasioiden rahoituksen.
– Jäsenmaiden tulee laatia kansallinen suunnitelma, jonka pohjalta rahoitus kanavoidaan esimerkiksi sosiaalisiin tavoitteisiin. Juuri nyt erityisen merkittävää on se, miten Suomen hallitus näissä neuvotteluissa onnistuu. EU:n vuosien 2028-2034 rahoituskauden suhteen sekä asumiseen ja energiaremontteihin käytettävän rahan määrä että kohdentaminen on Suomessa keskeisesti sidoksissa siihen, miten vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeen nimettävä hallitus tätä painottaa.