Kaavilaisen kerrostaloyhtiön ikävyydet alkoivat viemäritukoksesta
Kaavilla Pohjois-Savossa sijaitsevan kerrostaloyhtiön hallitus joutui viime elokuussa tekemään kivuliaan, mutta välttämättömän päätöksen. Taloyhtiön hallitus oli pakotettu hakemaan asunto-osakeyhtiö konkurssiin varojen puutteen vuoksi.
Kolmikerroksinen, 12 asunnon talo on rakennettu 1960-luvulla.
– Konkurssiin hakeutumisen vuoksi taloyhtiön 12 osakkeenomistajaa menettivät asuntoihin sijoitetut rahat. Minä menetin ison summan rahaa, samoin äitini, huokaa Keijo Huldén. Taloyhtiön hallitukseen kuulunut Huldén asui 92-vuotiaan äitinsä kanssa heidän omistamassaan 80 neliön huoneistossa.
– Oma asunto oli äitini vanhuuden turva, samoin ajattelin oman asunnon turvaavan myös minun vanhuuteni. Konkurssi vei tuon turvan, sanoo harmissaan 70-vuotias Huldén.
Taloyhtiö ajautui hakemaan konkurssia osittain epäonnekkaiden tapahtumien vuoksi.
– Kaikki alkoi yhdessä asunnossa havaitusta viemäritukoksesta, toteaa Huldén.
– Tukos avattiin, mutta se aiheutti vesivahingon. Ongelmaksi koitui se, ettei taloyhtiöllä ollut rahaa tehdä kaikkia vesivahingon vaatimia korjauksia. Siksi yksi kolmesta rapusta asetettiin asumiskieltoon.
Talon rakenteista löytyi myös asbestia vesivahingon korjaustöiden yhteydessä.
– Asbestin poistaminen on huomattavan kallista. Kaiken tämän keskellä talosta lähti useita vuokralaisia. Taloustilannetta vaikeutti myös yhden asunnon vastikerästit, joiden vuoksi yhtiö otti asunnon hallintaansa.
Taloyhtiön olisi pitänyt tehdä lähiaikoina putkiremontti, lisäksi pikaisesti ennen talvea olisi pitänyt uusia lämmitysjärjestelmä.
– Nämä välttämättömät korjaukset olisivat vaatineet paljon rahaa. Kysyimme pankista lainaa, mutta sitä ei meille myönnetty. Konkurssia oli pakko hakea, koska taloyhtiön varat eivät riittäneet enää välttämättömään kunnossapitoon kuten lämmitykseen tai valaistukseen. Taloyhtiöllä ei ollut puskurirahaa sukanvarressa. Ja lisäksi olisi pitänyt tehdä isoja, kalliita remontteja. Hallitus oli pakkoraossa, konkurssi oli ainoa keino.
Huldén kertoo ensimmäisten, selkeiden merkkien tulossa olevista vaikeuksista tulleen ilmi jo kuutisen vuotta sitten.
– Jälkiviisaana voi sanoa, että silloin olisi pitänyt tarttua tiukemmin tiedossa olleisiin ongelmiin. Moni asunnon omistaja oli kuitenkin passiivinen, vaikka tilintarkastaja varoitti taloyhtiön heikentyvästä tilanteesta. Passiivista oli viimeisessäkin yhtiökokouksessa, konkurssiin hakeutumisesta oli päättämässä neljä kahdestatoista asunnon omistajasta.