– Valitettavasti moni suomalainen osakas on täysin pihalla taloyhtiönsä asioista, ja se tulee monille kalliiksi

Taloyhtiöiden osakkaat saattavat maksaa kymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja liikaa tietämättömyyden takia.

Moni suomalainen asunto- osakkeen omistaja ei seuraa taloyhtiönsä tapahtumia, mikä johtaa kalliisiin laskuihin, kun taloyhtiöissä ei tehdä korjauspäätöksiä tarpeeksi ajoissa. Näin sanoo suomalaisen kiinteistöjen kunnossapitojärjestelmää kehittävän EstateAppin toimitusjohtaja Patrick Nyberg.

Suomessa on noin kaksi miljoonaa asunto-osakkeen omistajaa ja 90 000 taloyhtiötä.Asuntojen rakentamisvuodet painottuvat 1960-, 1970- ja 1980-luvuille, minkä vuoksi kymmenissä tuhansissa asuntoyhtiössä on merkittävästi korjausvelkaa. Patrick Nybergin mukaan taloyhtiöiden korjausten välttely maksaa usein yhdelle taloyhtiölle kymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja.

– Selvitysten mukaan saneerauksen lykkääminen voi nostaa remontin kokonaishintaa jopa 30 prosentilla. Suurissa remonteissa ja taloyhtiöissä se voi tarkoittaa satoja tuhansia euroja. Oli kyseessä pieni tai suuri taloyhtiö, korjausvelka saattaa tuoda yksittäiselle asunto-osakkeen omistajalle jopa kymmenien tuhansien eurojen liikamaksun, Nyberg kertoo.

Hänen mukaansa osakkaiden tietämättömyys johtuu useimmiten siitä, ettei heillä ole helppoa ja nopeaa pääsyä taloyhtiön tietoihin, joiden avulla kunnostustarpeita voidaan arvioida. Usein nämä tiedot lepäävät vain isännöitsijän ja hallituksen harteilla, joiden aktiivisuus ja toimeenpanokyky määrittelevät pitkälti taloyhtiön arvon nousut tai laskut. Ongelmaa pahentaa se, ettei aiemmista remonteista aina löydy edes dokumentteja, jolloin kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa tulevista kunnostustarpeista.

– Tärkeintä olisi, että osakkaat vaatisivat remonttien tapahtuvan ajoissa. Nyt Suomessa on tilanne, jossa taloyhtiöt vain lykkäävät remontteja, jotta osakkaiden vastikkeet eivät nousisi. Se on kuitenkin pitkässä juoksussa huono päätös, sillä hintalappu kasvaa lopulta suuremmaksi. Remonttien välttely myös johtaa asunnon arvon alenemiseen sekä myynnin vaikeutumiseen, Nyberg jatkaa.

Asema paranee

Osakkaiden asema on kuitenkin paranemassa uuden lakimuutoksen myötä. Lain myötä taloyhtiöiden tietoja siirretään Maanmittauslaitoksen digitaaliseen huoneistotietojärjestelmään, josta tiedot voidaan siirtää helposti osakkeenomistajien nähtäväksi. Tällöin isännöintiyritysten on helppo tarjota osakkaille väylä, jolla seurata kiinteistön kuntoa sekä muita tietoja, kuten tehtyjä ja tulevia remontteja. Sen myötä osakkaat voivat ohjata hallituksia remontoimaan oikea-aikaisesti, jolloin vältytään turhilta liikamaksuilta

– Tieto taloyhtiön asioista tulee helpommin saatavaksi, mutta jokaisen osakkaan pitäisi ymmärtää, että remonttien siirtäminen käy kalliiksi. Esimerkiksi lukuisissa 1980-luvun kerrostaloissa tiedetään, että käyttövesiputket ovat tulleet tiensä päähän, mutta asialla ei ole vielä tehty mitään. Tällöin vesivahinkoriski kasvaa merkittävästi ja aiheuttaa pahimmillaan niin sanotun hätäsaneerauksen, Patrick Nyberg sanoo.

– Voi myös olla, etteivät vakuutusyhtiöt korvaa tällaisia tapauksia. Valitettavasti moni suomalainen osakas on täysin pihalla taloyhtiönsä asioista, ja se tulee monille kalliiksi, hän jatkaa.

Lue lisää Kiinteistö&energia -lehden numerosta 6/2025!

– Tärkeintä olisi, että osakkaat vaatisivat remonttien tapahtuvan ajoissa. Nyt Suomessa on tilanne, jossa taloyhtiöt vain lykkäävät remontteja, jotta osakkaiden vastikkeet eivät nousisi. Se on kuitenkin pitkässä juoksussa huono päätös, sillä hintalappu kasvaa lopulta suuremmaksi, korostaa EstateAppin toimitusjohtaja Patrick Nyberg.