Kupariputkia jouduttu vaihtamaan jopa 2000-luvulla rakennetuista taloista
Eri puolilla Suomea on törmätty ikävään ongelmaan, jopa 2000-luvulla rakennetuissa taloissa on jouduttu tekemään putkiremontteja kuparisten vesijohtojen syöpymisen vuoksi. Ongelmia on ollut muun muassa Tampereella, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Joensuussa, Nurmijärven Klaukkalassa, Vihdissä, Ruskossa sekä eri puolilla Keski-Suomea.
Kupariset vesiputket kestävät normaalisti 30-50 vuotta. Miksi tietyillä paikkakunnilla on jouduttu tekemään putkiremontteja alle 20-vuotiaissa taloissa?
– Lopullista totuutta ei ole saatu selville, vastaa Eurofins Expert Servicen asiantuntija Antero Pehkonen. Eurofins Expert Services Oy on riippumaton ja puolueeton testaus-, tarkastus- ja sertifiointiorganisaatio. Se siirtyi muutama vuosi sitten yrityskaupalla Eurofins Scientific -konserniin. Yhtiö oli aiemmin valtion omistaman Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tytäryhtiö. Eurofins ja aiemmin VTT ovat tutkineet useiden vuosien ajan vesiputkien rikkoutumisia.
– Se on huomattu, että pohjavesi on tapauksia yhdistävä tekijä. Syöpymisiä tapahtuu vain siellä, missä putkissa kiertävä vesi on pohjavettä. Alueilla, joilla vesilaitos käyttää puhdistettua pintavettä, syöpymisiä ei ole havaittu, toteaa Pehkonen.
Normaalisti kupari hapettuu olleessaan tekemisissä veden kanssa, mutta hapettumisreaktio voi häiriintyä eri vierasaineiden vaikutuksesta. Tunnetuin näistä on silikaatti, eli pii, jota on maaperässä luonnostaan. Silikaatti liukenee veteen hyvin, joten se kulkeutuu pohjaveden mukana aina loppukäyttäjille asti.
– Ongelmana on se, että kupariputkiin kerrostuu piistä eli silikaatista koostuvaa sakkaa, joka on estänyt pintaa suojaavan oksidikerroksen syntymisen, sanoo Pehkonen.
Lue lisää Kiinteistö&energia -lehden numerosta 2/2022!
