VATT arvioi energian riittävän, Aalto-yliopiston tutkijat huolissaan

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja Venäjään kohdistetut pakotteet sekä niiden seuraukset Suomelle ovat aiheuttaneet laajaa huolta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ilmasto- ja energiateeman johtava tutkija Marita Laukkanen arvioi sodan seurauksia Suomelle energiapolitiikan kannalta.

– Suomi ei ole riippuvainen Venäjältä tuodusta sähköstä. Sähkön tarpeesta pystytään kyllä huolehtimaan muilla tavoin, vaikka sen hinta voi toki nousta, arvioi Laukkanen.

– Suomen talouden kansainvälinen kilpailukyky ei myöskään ole erityisessä vaarassa, koska sotatoimien seuraukset osuvat myös Suomen keskeisiin kilpailijamaihin. Useat maat joutuvat korvaamaan venäläistä energiaa muiden maiden kalliimmalla tuotannolla, jatkaa Laukkanen.

Hän korostaa, että Suomen teollisuus on jo monia kilpailijamaita vähemmän riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Tästä on saatu tuoretta kansainvälistä tutkimustietoa EPREE-verkostossa, jossa VATT on yhtenä partnerina.

– Kaikkein suurin energiaan liittyvä vaikutus sotatoimilla on polttoaineiden hintoihin. Bensan ja dieselin valmistuksen pohjana olevasta raakaöljystä esimerkiksi Neste on tuonut noin kaksi kolmasosaa Venäjältä, ja tälle tuonnille on nyt kehitettävä vaihtoehtoja, jotka saattavat olla hinnaltaan kalliimpia. Kyseessä Nesteen osalta myös imagokysymys kuten Teboilin kuluttajaboikottien kohdalla on jo nähty, huomioi Laukkanen.

– Kaiken kaikkiaan bensan ja dieselin hinnat kohoavat tässä tilanteessa entistäkin korkeammalle tasolle, kiteyttää Laukkanen Venäjän hyökkäyssodan keskeiset seuraukset energiakysymyksessä.

Noin 15 prosenttia

Aalto-yliopiston tekemän riskianalyysin mukaan syytä huoleen on. Riskianalyysi osoittaa, että pahimmillaan sähkön tuotanto ei kattaisi kulutusta 2 500 tuntina vuodessa.
Huoltovarmuutta voidaan parantaa merkittävästi esimerkiksi sähköä säästämällä ja käyttöä säätelemällä, nopeilla panostuksilla uusiin energiamuotoihin sekä kriisiajan markkinamallilla, korostavat tutkijat.

Noin 15 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä joko tuotetaan Venäjältä tuotavalla kaasulla tai tuodaan suoraan sähkönä Venäjältä. Nyt ryhmä Aalto-yliopiston energiajärjestelmien ja -talouden tutkijoita on mallintanut päättäjille, mitä tuon osuuden katoaminen tarkoittaisi Suomen sähkömarkkinoille ja huoltovarmuudelle.

 

Lue lisää Kiinteistö&energia -lehden numerosta 2/2022!