Rahan hinnan osuus rakennuskustannuksista nousi lyhyessä ajassa neljä prosenttiyksikköä
Rahoituksen hinta ja haluttomuus ottaa riskejä jarruttaa tällä hetkellä isojen rakennushankkeiden toteuttamista.
Moni pitkään suunnittelussa ollut rakennushanke on nyt vaikeuksissa. Esimerkiksi helmikuun puolivälissä rakennusyhtiö YIT ilmoitti luopuvansa Helsingin Itäkeskuksen bussiterminaalin paikalle suunnitellun Jokerikorttelin rakentamisesta. Käytännössä YIT:n luopuminen tarkoittaa sitä, että koko kortteli jää rakentamatta. Korttelista piti tulla Itäkeskuksen uusi maamerkki joukkoliikenteen terminaaleineen, asuntoineen sekä palvelu- ja liiketiloineen.
Vuonna 2021 YIT luopui Keski-Pasilaan suunnitellun Helsingin ensimmäisen pilvenpiirtäjän rakentamisesta.
Isoilla rakennushankkeilla on vastatuulta myös Helsingin ulkopuolella. Helmikuussa Senaatti-kiinteistöt kertoi, ettei se saanut ainuttakaan tarjousta Oulun Asemakeskus-hankkeeseen. Asemakeskukseen kaavaillaan asuntoja, toimistotilaa sekä asemapalvelukeskusta, johon sijoittuu muun muassa linja-autoasema ja matkustajapalveluita. Lisäksi alueella on mahdollista rakentaa liike- ja palvelutiloja sekä hotelli.
Miksi monet rakennushankkeet ovat tällä hetkellä vaikeuksissa?
– Tärkein syy on rahoitus ja rahoituksen hinta, sanoo monissa eri kiinteistöhankkeissa eri yhtiöiden kautta mukana oleva kiinteistösijoittaja Raimo Sarajärvi.
– Sijoittajat ovat tällä hetkellä hyvin varovaisia lähtemään mukaan rakennushankkeisiin. Heikentyneen riskinkantokyvyn lisäksi ongelmana on rahan hinta. Ennen Ukrainan sotaa rahan hinta muodosti noin kolmen prosentin osuuden koko rakennushankkeen hinnasta, nyt rahan hinnan osuus kokonaiskustannuksista on seitsemän prosentin luokkaa, hän jatkaa.
Sarajärvi huomauttaa monien sinänsä hyvien rakennushankkeiden olleen lopulta tappiollisia rakentajalle. Esimerkiksi Tampereelle joulukuussa 2021 valmistunut monitoimiareena on ollut tapahtumien osalta täydellinen menestys, areena on tuonut myös Tampereen kaupungin teettämien tutkimusten mukaan paljon taloudellista toimeliaisuutta. Silti monitoimiareenan pääurakoitsija SRV paljasti helmikuussa 2022, että areenan epäonnistunut rakennusurakka söi vuoden tuloksesta noin 20 miljoonaa euroa.
SRV teki myös mittavat tappiot Helsingin Kalasatamaan rakennetusta Redi -kauppakeskuksesta. Tampereen monitoimiareenaa ja Rediä yhdistää se, että urakat olivat kiinteähintaisia ja kestoltaan pitkiä. Se oli hankala yhdistelmä markkinassa,
jossa rakennuskustannukset ovat nousseet voimakkaasti.
YIT puolestaan toteutti vuonna 2019 Helsingin Pasilaan valmistuneen Tripla -kauppakeskuksen. Se on YIT:n historian suurin projekti. Hankkeen rakennuskustannukset kuitenkin karkasivat YIT:n hallinnasta, kauppakeskuksesta aiheutui noin 18 miljoonan euron kateheikennys.
– Kun isot rakennusliikkeet ovat saaneet siipeensä monissa sinänsä hyvissä, kaupunkeja kehittävissä rakennushankkeissa, on luonnollista tulla varovaisemmaksi. Nyt ei ole varaa ottaa riskejä. Tällä hetkellä rahoitusta saa järkevästi koottua pienempiin ja yksinkertaisempiin hankkeisiin, toteaa Sarajärvi.
– Isoissa hankkeissa on riskejä, koska ne ovat usein varsin monimutkaisia kokonaisuuksia. Esimerkiksi me suunnittelimme hotellia ja kylpylää Lappeenrannan keskustaan. Ensin tuli koronaviruspandemia, joka pisti hankkeen hetkeksi tauolle. Sitten viime vuoden helmikuussa alkoi Ukrainan sodan uusi vaihe Venäjän aloitettua suurhyökkäyksen. Lappeenrannan hankkeessa kannattavuus perustui pitkälti venäläisiin turisteihin. Nyt hankkeelta on taloudellinen pohja pois, koska sodan vuoksi Venäjältä ei juurikaan tule turisteja Suomeen, hän jatkaa.