Vanhaan soramonttuun rakennettu rivitalo alkoi vajota, lopulta asuinkelvottomaksi tuomitusta talosta häädettiin asukkaat ja asunnot muuttuivat arvottomiksi. Turun hovioikeuden äänin 2-1 tekemä päätös ratkaisi, ettei Pälkäneen kunnan tarvitse maksaa korvauksia rivitaloyhtiön osakkaille.
Pälkäneelle, joka sijaitsee Pirkanmaalla Tampereen itäpuolella, rakennettiin vuonna 1988 rivitalo. Pälkäneen kunta ja rivitaloyhtiön iäkkäät osakkeenomistajat ovat vuosia kiistelleet oikeudessa kunnan korvausvelvollisuudesta. Asunto-osakeyhtiö katsoi kunnan myyneen rakennuskelvottoman tontin ja vaati korvauksia, mutta hovioikeus piti vaatimuksia vanhentuneina. Nyt korkein oikeus ei myönnä yhtiölle valituslupaa, Asunto Oy Onkkaalanrivin osakkaiden oikeustaistelu on käynyt mahdottomaksi.
Mistä erikoisessa kiistassa on kyse? Pälkäneen kunta omisti vuosina 1966–1986 soramontun, jota soran oton jälkeen täytettiin ainakin orgaanisella jätteellä 1970-luvun puoliväliin saakka. Pälkäneen kunta kaavoitti tontin ja myönsi sille rakennusluvan. Vuonna 1988 Asunto-osakeyhtiö Onkkaalanrivi rakennettiin soramontun paikalle.
Vuosien kuluessa rakennus alkoi kuitenkin vajoamaan jätteen lahoamisen vuoksi. Neljän huoneiston asunto-osakeyhtiön rakenteet alkoivat vajoamisen takia murtumaan, joten rivitalo todettiin lopulta asuinkelvottomaksi. Asukkaat häädettiin arvottomiksi ja turvattomiksi käyneistä kodeistaan. Kunnan rakennus- ja ympäristöjaosto asetti vuonna 2018 rakennuksen käyttökieltoon. Viimeinen asukas velvoitettiin häädön uhalla rakennuksesta pois kesällä 2019.
Osapuolet ovat vuosikausia kiistelleet siitä, onko kunta omalla toiminnallaan vastuussa talon vaurioitumisesta.
Vaatimukset vanhentuivat
Kodeistaan häädetyt asukkaat lähettivät kunnalle korvausvaatimuksen toukokuussa 2012. Pälkäneen kunta vastasi siihen vuonna 2016.
– Nyt asiasta on vuosien ajan käyty oikeutta, jonka mukaan Pälkäneen kunta ei ole korvausvelvollinen, kertoo oikeustaistelussa osakkaita avustanut Paavo Mustonen.
Rivitalon osakkaiden vaatimukset todettiin vanhentuneiksi. Hallintolaki edellyttää ripeää toimintaa. Vanhusten olisi pitänyt osata uudistaa vaatimuksensa kolmen vuoden kuluessa.
– Pälkäneen kunta perusteli korvausvaatimusten hylkäämistä vaatimusten vanhenemisella, ja kiisti kaiken tietoisuuden sorakuopan täytöstä. Käräjäoikeuden mukaan kiistassa jäi näyttämättä, että kunta olisi menetellyt huolimattomasti.
Mustonen toimitti hovioikeuteen kunnan arkistosta löytämänsä selvityksen sorakuopan täytöstä. Sen oli laatinut asianajaja jo vuonna 2018.
– Kunta oli ostanut sorakuopan ja täyttänyt sen ”pääasiassa eloperäisillä materiaaleilla”. Kaikki kuoppaan päätynyt ei ollut maa-ainesta.
Tällä hetkellä tontin maaperä on painunut 40 senttiä. Kokonaisuudessaan vajoama tulee ajan myötä olemaan 70-100 senttiä.